Pieni on kaunista. Käykää katsomassa mitä uutta ja hienoa kotimainen Sailmate on kehittänyt…
Ja sitten….Saattaa olla vedän ihan vähän kotiinpäin, mutta… Tämä on ehdottomasti venemessujen hauskin esite…”Ihminen tarvitsee vain kaksi jalkaa… ja kansanveneen!”
Esitteistä paras, tai ainakin hauskin
Olin Vene-messuilla Suomenlahden Puuveneilijöiden osastolla päivystämässä… ja samalla sitten hieman kiertelin messuja. Muutama ensivaikutelma…
Uusi osastojen sijoittelu melkein sotki vanhan pään - puuveneet hukassa ja purjeveneet moottoriveneiden varjossa isossa hallissa. Kun hallin seinää vielä hallitsee iso ravintolamainos, jossa hummereita höystetään ketsupilla voi todeta venemessujen muuttuneen…
Yksityiskohdat ratkaisevat
No, sitten selviää että olen kävelemässä Alandian osaston ohi. Mainoksen viesti: vakuutuksissa ja vakuutuksissa (ja erityisesti palvelussa) on eroja. Veneilijät kuulemma säästävät turhaan vakuutuksia hankkiessaan, kallis vene ja halpa vakuutus on kuin ketsuppia herkulliseen hummeriannokseen. Alandia on erikoistunut venevakuutuksiin ja osaa näin ollen höystää hummeritkin oikein. Ainakin idea on hauska ja mainos pysäyttävä…
Välillä osastoilta löytyy tahatonta komiikkkaa kuten eräs mainos:
Messutarjous... Tarjous?!
No, kun tarkemmin katsoi mainosta niin olihan siinä messutarjousta hieman enemmän kuin 5 euroa…
Ja kun tarpeeksi kauan kierteli, niin löytyihän se Messukaunotarkin…
Riva
Venemessut viikon kuluttua, pian voi taas alkaa fiilistelyn kesästä ja kesätunnelmista. Sivun alareunan “Tunnelmia” Animoto -videoklippi kokoaa olennaisen omista ajatuksistani. Videoklipin löydät myös tästä linkistä.
Katsaus menneeseen… “Veneilystä yleensä” aiheen alta löytyvät vanhan blogin suosituimmat postaukset, tai sitten löydät ne >tästä
Juuri kun naureskelin sille että design on kaikkialla ja ikkunaton huonekin jo designia, ei designista pääse eroon edes VENE 12 -messuilla! Olen menossa Suomenlahden Puuveneilijöiden ständille päivystämään, katsomaan mitä uutta rohkeasti tsemppaavalle kotimaiselle Sailmate-sovellukselle kuuluu Alandian osastolla ja katsoin vähän messujen ohjelmaa ennakkoon. Ote messujen websivuilta:
Venemessujen yhteydessä järjestetään ensimmäistä kertaa uusi näyttely – Vene 12 Båt Design – jossa neljä moottorivenettä saavat uuden sisustuksen nimekkäiden ja ansioituneiden suomalaisten suunnittelijoiden toimesta. Valmiit veneet näemme Vene 12 Båt -messuilla Helsingin Messukeskuksessa 10.-19.2.2012.
Messujen uutuus on Vene 12 Båt Design -näyttely, jossa suomalaiset huippusuunnittelijat suunnittelevat sisustuksen neljään kahdeksan metriseen moottoriveneeseen. Suunnittelijoina toimivat suunnittelija Ilkka Suppanen, teollinen muotoilija Hannu Kähönen, muotoilija Susan Elo ja sisustusarkkitehtitoimisto Studio Kaisa B. Näyttely toteutetaan yhteistyössä suomalaisten venevalmistajien kanssa, joista mukana ovat Bella-Veneet, Sarins Boats ja Finn-Marin. Kaikista veneistä löytyvät makuutilat 4-6 henkilölle, ruokailu- ja oleskelualue, keittopiste, ohjaamo ja wc-tilat. Sisustusratkaisuissa painotetaan erityisesti designia, toimivuutta, ekologisuutta ja mukavuutta.
Huokaus – tällekin tulee varmaan jossain kohtaa vastareaktio ja julistetaan design-vapaa ravintola tai tapahtuma tms. Mutta toistaiseksi – erikoisnäyttelyn sponsoreista löytyy niin shamppanjafirmaa kuin viinitaloakin – ilmeisesti läpitunkevan designin ahdistaessa voi aina ottaa lasillisen kuohuvaa helpotukseksi mahdolliseen design-ähkyyn…
Rakastan 1800/1900-luvun vaihteen kulttuurihistoriaa. Tänään ilmestyneessä HS Kuukausiliitteessä 2/2012 on Carl Larssonin uuden näyttelyn innoittamana hauska “Ahdistava Onni”-otsikoitu juttu Larssonin “pimeästä puolesta” ja maalausten luomasta idyllisestä (valheellisesta?) maailmasta.
Carl Larsson: Blomsterfönstret, n 1895 (lähde: Ateneum)
Jutussa käsitellään myös August Strindbergin ja Larssonin ystävyyttä ja siihen liittynyttä Strindbergin pilkkaa Larssonin kauniin maailman valheellisuudesta. Ruotsissa asuessani luin pari hänen kirjaansa, taiteesta pitävänä taidenäyttelyissä kävijälle ei ole olemassa huvittavampaa “opasta” kuin Strindbergin vuonna 1877 kirjoittama kirja “Tunnissa taiteentuntijaksi”. Strindberg on maailmanvihassaan lähes hauska ja käsittelee terävänäköisesti ja modernisti ihmisten kummallisuuksia. Aivan kuin Dostojevski “Kirjoituksia kellarista”-kirjassaan.
Mielikuvitukseni rakastaa muutenkin vuosisadan vaihteen taiteilijoita, elämänmenoa ja dekadenssia. Pariisissa asumisen jälkeen luin eläytyen Beauvoirin kirjoja, Anaïs Ninin, Picasson ja Gaugainin elämänkertoja, Rodinin ja Camille Claudelin myrskyisesta suhteesta kertovia kirjoja… Vaikka pienessä kaupunkiasunnossani onkin paljon moderneja, jo kymmenen vuotta sitten hankittuja tanskalaisia 1950-luvun teak-kalusteita, rakastan art decoa ja jugendia.
No se siitä, takaisin asiaan. Larssonin taulut ovat yhtä kauniita kuin Strindbergin sanat rumia. Ja taulut kertovat ehkä yhtä vähän tuon ajan arjesta kuin sisustuslehtien kuvat Sotka- ja Suomi-Soffa kotien arjesta tänään. Suunnitellessani Villa Ida K:n tyyliä ja suuntaa selailin paitsi erilaisia Country Life-lehtiä myös “Ett Hem” ja muita Larssonin kirjoja. Valokuvantarkat maalaukset eivät tyylinä tai taiteena ole hirveästi makuuni, mutta ajankuvina ja sisustusoppaina ne toimivat hyvin. “Kukka-ikkuna” -maalaukseen kuvatun huoneen tunnelma on juuri sellainen, jota myös Villa Idaan haaveilen…
Jos Larsson onnistui muuttamaan ruotsalaisen porvariston kodin sisustustyylin 1800-luvun lopulla maalauksillaan ja vaikuttaa yhä edelleen Ikean myymissä mielikuvissa, niin tätä samaahan tekevät sisustuslehdet tänään. Nähdyt ideat visualisoituvat ja mielikuvat käynnistävät muutoksia -halusinpa tai en. Tuloksena voi olla vaikka lähes kaikki rahat nielevän ”asumiskelvottoman” talon hankkiminen Kastanjapuun alta, ja onnellisuuden merkittävä lisääntyminen…!
Postauksen > Askareita linkkiä klikkaamalla löytyy pieni videoklippi The Projektista nimeltä Villa K.
Tarinan opetus? Entisöinti ja nikkarointi voi viedä mukanaan…
Hevosiin voi ilmeisesti hullaantua juuri niin paljon kuin aikuinen itselleen sallii. Menen elämäni ensimmäistä kertaa katsomaan Apassionata-showta ensi sunnuntaina. Valmistelen myös viikon työmatkaa Las Vegasiin, jonne jään myös viikonlopuksi kun seminaari loppuu… Mitä tehdä vapaana viikonloppuna? Unohda shoppailu, lähde RATSASTAMAAN cowboy-tyyliin. Vapise John Wayne!
Niinpä olenkin vähän selvitellyt vaihtoehtoja, yksi varteenotettava vaihtoehto vaikuttaisi olevan tässä ”Red Rock Canyon 2-hour Rim Ride”. Noin 100 euroa voisi hyvinkin tuottaa elämyksen vailla vertaa…
Starpoints:
- Complimentary pickup and return from the Excalibur, Stratosphere, Golden Nugget, Mirage, Circus Circus or Caesar’s Palace.
- Relax with your driver-guide on the approximate 45-minute ride to Red Rock Ranch.
- Experience the thrill of seeing the desert’s rugged landscape from horseback.
- Let our experienced and friendly cowboys and cowgirls escort you and provide riding tips!
- All of our horses are tame, well-trained & friendly.
- Ride among natural wildlife & plants for a spectacular up-close look at desert life.
- Experience a 2-hour Rim Ride through Red Rock Canyon.
- Cross Fossil Ridge& view an Indian Prayer Circle.
- Watch for fossils as your guide talks about the geology, flora and fauna of Red Rock Canyon.
- See ancient caves, volcanic and geological formations and experience the beauty of the desert!
Ja onhan tuosta Gotlannin ratsastusretkestäkin huhtikuussa 2010 jo vierähtänyt aikaa…
Mairea ilme leppoisan "Tinkerin" selässä...
Design, palvelumuotoilu ja Guggenheim… Kaikki on nyt designia ja design enemmän läsnä kaikessa viestinnässä kuin koskaan ennen. Muotoilua tarvitaan ja taide on virkistävää ja kaunis ylevää, olen siitä aivan samaa mieltä. Ja omasta mielestäni kauneinta mahdollista designia on tietenkin klassikkopuuvene pienessä aallokossa laineiden heijastuessa hyvin lakattuun kylkeen…
Sain hiljattain sähköpostia mahtavasta Klaus K designhotellista – siellä yövyttyäni ja muutenkin palveluita käytettyäni, täytyy todeta että kokonaisuudessaan konsepti on aivan mahtava. En kuitenkaan voinut olla hymähtämättä kun luin viestin… Tässä ote sähköpostista, joka uutisoi hotellin kahdesta uudesta DESIGN-huoneesta, tämän huoneen nimi on “Movie”:
Konseptina tässä huoneessa on elokuvateatteri ja konsolipelit. Tämän huoneen suunnitelussa on pitkän mallinen tila pitkälti määritellyt toteutusta. Klaus K Hotellin johtajan, Marc Skvorcin toiveena oli luoda hotellihuone, joka on pyhitetty viihtyvyyteen elokuvan katselun tai konsolipelaamisen muodossa kuitenkaan unohtamatta hotellimajoituksen ehdottomia kulmakiviä eli hyvää sänkyä ja toimivaa kylpyhuonetta.
Tämä huone on ajatukseltaan henkilökohtainen elokuvateatteri. Tilassa voi nauttia yksinään tai tilan voi jakaa ystävän kanssa. Ehdottomasti tämä huone on´epämuodollinen. Tätä tilaa voisi kuvailla ”Cinema at home” tai ”Elokuvateatteri kotona” vaikka ollaankin hotellissa.” sanoo Harri Koskinen
Tässä huoneessa on erinomaiset olosuhteet elokuvan katsomiseen. Kuvanlaatu ja äänentoisto on huippuluokkaa. Siitä pitää huolen Philipsin 55-tuumainen Cinema TV ja Genelecin surround äänentoisto. Kylpyhuoneen tuotteet ovat Malin+Goetzilta ja suihkuna on Hansgrohen sadesuihku. Elokuvasta nautitaan Unikulman säädettävällä vuoteella maaten punaisen, samettisen esiripun suojassa. Kerrankin luvan kanssa! Huoneessa, kuten elokuvateattereissa ei ole ikkunoita.
Yksinmatkustaneena budjettimatkaajana olen tottunut siihen että ikkunaton huone on se haluttamattomin ja kaikkein edullisin. ja kieltämättä siellä tulee hieman hassu olo kun ei tiedä kellonajoista mitään. Tämä ideahan nostaa ikkunattoman huoneen ihan uuteen arvoon – ja tekee sen vielä kekseliäästi!
Piristävä markkinointikikka. Tyylipisteet Klaus K:lle ja Harri Koskiselle.
On mahtavaa kun alunperin kuntokartoituksessa ”asumiskelvottomaksi” tuomittua rakennusta pääsee hiljalleen sisustamaan. On ihana kierrellä eri paikoissa etsien erilaisia tavaroita, joissa on tarina. Tässä muutama poiminta siitä mitä on löytynyt Kauklahden asemalta, Maurin makasiinista, Kemiön kirpputoreilta, Kierrätyskeskuksesta tai Fasaani-antiikista ja omista nurkista.
Eteiseen olen hakenut vuosisadan vaihteen alkuvuosikymmenien tunnelmaa… ja tukea taloon ja ympäristöön liittyville tarinoille.
Ruusuja jugend-tyyliin
Ranskalainen naulakko ja lampun ruusut
Pidän aidoista asioista. Yksi sellainen on käsinsolmittu matto – tässä hankittuna Tattarisuon antiikista. Käytin maton pesulassa, kuitissa luki suurin piirtein näin: “matto, aito, vino, rispaantunut..” Niinpä – mutta voihan sitä kutsua patinoituneeksi. Ainakin koira viihtyy maaten aidon villamaton päällä… Ja tunnelmaa se tuo ihan kivasti.
Matto - tavallaan löytö tämäkin
Ja kun askel käy talosta ulos ajattelin muistuttaa metsän läheisyydestä eräällä kirppislöydöllä…
Askel ulos luontoon
